Kirjoittanut: jensky
« : 20.05.2011 17:20:05 »Lainaus
Hiirille laboratoriokokeissa aiheutettu stressi on eri asia kuin se "stressi", jota tentteihin valmistautuva opiskelija sanoo kokevansa.
Jotta voitaisiin tutkia sitä, aiheuttaako tavallisen ihmisen kokema stressi flunssaa heikentämällä vastustuskykyä, pitäisi seurata suurta joukkoa ihmisiä vuosikausia. Tutkimuksen aikana pitäisi selvittää sairastettujen flunssien määrät ja ihmisten kokemat stressit. Jos uskotaan vain ihmisten kertomuksia, saattaa olla niin, että omaa stressiään liioittelevat ihmiset ovat samoja ihmisiä, jotka raportoivat myös helpommin olevansa flunssassa. Pitäisi siis mitata stressiä jollain mittarilla. Mikä se olisi? Miten määriteltäisiin flunssassa olo? Miten se mitattaisiin?
Pääsääntöisesti ihmisten stressiin liittyvät tutkimukset tehdään kyllä ihmisillä. Googlaamalla löytyy mooooooooooooooooooonia Muistaakseni olen jo linkittänyt tutkimuksia, joissa selkeästi todettiin stressin laskeneen ihmisen immuniteettitasoa. En näe erikoisempaa syytä, miksi pitäisi tehdä pitkittäistutkimus ja minulla ei juuri tällä hetkellä ole aikaa alkaa sellaista etsiäkään, enkä koe tarpeelliseksi myöskään sellaista hakea. Nykyiset tutkimukset riittävät vakuuttamaan minut. Jos ne eivät vakuuta sinua niin mitäpä minä siitä välittäisin?
Lainaus
Se on selvä, että jatkuva rasitustila on elimistölle pahasta. Esimerkiksi vastustuskyky laskee, koska elimistöllä ei ole voimavaroja ylläpitää immuniteettijärjestelmäänsä kunnossa. Sehän vaatii uskomattomat energiamäärät. Yksityiskohtainen tekninen selitys on lienee vielä tuntematon.
Nimenomaan. Ja tutkitusti jälleen stressi on elimistön rasitustila. Niin henkinen, kuin fyysinenkin. Henkinen stressihän lisää mm. stressihormonin määrää, mikä luonnollisesti vaikuttaa myös kehoon.
Lainaus
Toinen juttu on sitten se, että tavalliset flunssaan sairastuvat ihmiset eivät ole yleensä jatkuvassa rasitustilassa.
Totta tämäkin. Tuskinpa kukaan on väittänytkään, että tavallisesti ihmiset sairastuvat vain stressin vuoksi.
Lainaus
Tavallisten ihmisten tavalla (väärin)käyttää sanaa "stressi" ei ole juuri mitään tekemistä hiirille tehtyjen stressitutkimusten kanssa eikä niiden tutkimusten kanssa, jotka on tehty ihmisille.Mistäs sinä nämä hiirikokeet olet vetänyt? hoppas en epähuomiossa ole linkannut tänne mitään eläinkoetta.
Lainaus
Valitettavasti tuollainen sanallinen määritelmä ei vielä auta. Pitäisi olla vielä mittari, jolla se voitaisiin mitata. Tai tottakai lääketieteellisissä tutkimuksissa asiaan liittyy joidenkin hormoonien vähyys tai liiallisuus, mutta se on eri asia kuin tavallisten ihmisten valittelu stressistä.mm. stressihormonin määrä, leposyke jne. Mitattavia arvoja. Tutkimuksissakin käytetään muuten ihan tavallisia ihmisiä, niin totta nuo tutkimustulokset sitten viittaavat ihan kaikkiin ihmisiin ja heidän kokemaansa stressiin.
Lainaus
Ns. tavallisen ihmisen kokema stressi on pitkälti vain pään sisäinen tila ("läksyt jäivät viime tippaan", "en ole lukenut tenttiin riittävästi"). Ihan oikea, lääketieteellisesti mitattavissa oleva stressi on sitten eri asia. Ns. henkistä stressiä ei voi määritellä kunnolla eikä sitä voi mitata muuta kuin kysymällä: "oletko stressaantunut?" Leposyke kertoo tietysti jotain.Edelleen. Stressihormoni. Muistaakseni myös adrenaliinitaso nousee etenkin stressin alkuvaiheessa, pidemmälle mentäessä stressitason voi testata tieteellisesti vaikkapa mittaamalla ihmisen toimintakykyä (tässä toki pitää olla vertailukohtana stressittömän tilan testaukset) mm. keskittymiskyky ja työmuisti ovat heikempiä stressaantuneena (siis pidemmälle jatkuneessa. Lyhytkestoinen stressitilahan on positiivista suoritusten kannalta-niin fyysisten kuin psyykistenkin) Pahassa, pitkittyneessä stressissä sitten leposyke on koholla, ihminen voi hikoilla normaalia enemmän ja immuunitaso heikkenee viimeistään tässä vaiheessa.
On asia erikseen voiko kukaan Idols-kisaajista olla noin pitkälle stressaantunut... tuskinpa. Todennäköisesti keskeyttäisi itse tai tippuisi pois, kun esitykset alkaa kärsiä.
Lainaus
Valitettavasti pysyn kannassani. Ihmiset kertovat mielellään stressistään ja ahkerasta työnteostaan, koska sillä saa sosiaalisia papukaijamerkkejä: "onpas hän ahkera ja tunnollinen". Sosiaalisia papukaijamerkkejä ei taas saa siitä, että kertoo olevansa väsynyt ja uupunut, koska juo joka päivä alkoholia eikä viitsi nukkua riittävästi (älä ota tätä itseesi koska en puhu sinusta).
Hmm.. Omat kokemukseni stressistä ja kavereideni stressistä ei todellakaan ole mitenkään yhteydessä ahkeraan työntekoon tai tunnollisuuteen. Päinvastoin. Stressaantuneena (pitkittineessä) suorituskyky laskee selvästi, hommat jää venymään, tulee tehtyä typeriä virheitä ja on normaalia hankalampaa seuraa. Toki jotkut käyttävät stressiä lievemmässä mielessä, johtuen siitä, etteivät itse ole koskaan kärsineet pitkittyneestä stressistä ja kokeneet sitä, mitä se tekee ihmiselle.
Lainaus
Enhän minä sanonut, että unirytmin huonous altistaa flunssalle vaan että univajetta eli univaikeuksia on SEURAUKSENA, jos unirytmi on huono. Minä en ollenkaan kuuntele puheita siitä, että stressi estää nukkumasta, jos kyseinen ihminen ei ole tehnyt mitään unirytmilleen. Esimerkiksi sen, että huonosti nukutun yön jälkeen ei ota päiväunosia.
koska stressi on kehon hälytystila (mitattavissa) niin totta kai se vaikeuttaa nukkumista, koska keho ja mieli eivät pysty rentoutumaan kunnolla.
Lainaus
Aidosti hurja stressi on sitten samaa kuin huippu-urheilijoiden kokema fyysinen rasitustila, jossa elimistöä käytetään ehkä niin rankasti, että se ei ehdi eikä pysty pitämään vastustuskykyään kunnossa. Tavallisen koululaisen tai opiskelijan kokema "stressi" on sitten jotain ihan muuta.
Miten niin? Esim. "Burnout"-terminä kuvaa sitä, kun ihminen on ajanut itsensä puhki psyykkisen stressin vuoksi. Keho on silloinkin koetuksella, johtuen "huonojen hormonien" jatkuvasti korkeasta tasosta, kohonneesta leposykkeestä ectect mitä olen jo monesti kertonut. En hirveästi jaksa toistaa itseäni, mutta edelleen: stressi voi mennä niin pitkälle, että siitä kärsii sekä ruumis että mieli.
Lainaus
Opiskelijoiden kokema stressi on todellakin vain "stressiä". Normaalia elämää. Toki olitila voi olla huonokin, jos jättää työt tekemättä ajallaan.
Ei kaikkien opiskelijoiden. Lisäksi sitä ihka-aitoa stressiä esiintyy myös muillakin: työssä käyvillä, kotiäideillä, työttömillä, vanhuksilla kellätahansa. Krooninen stressi voi tulla kenelle tahansa, ei sitä voi määritellä vain tietyn ryhmän sairaudeksi ja sitä ei myöskään pidä vähätellä. ja HUOM: puhun kroonisesta stressistä.
Lainaus
LainausTässä asiassa riittää ihan oma havainto ja se, että suomalaiset urheilijat ovat tavan takaa valittaneet Olympialaisissa ja muissa arvokisoissa, että tehokas ilmastointi (raaka ilmastointi) aiheuttaa nopeasti flunssaoireita. Itse sairastuin kahdella perättäsellä matkallani heti flunssaan, kun hotellissa oli kova ilmastointi. Sen jälkeen olen aina laittanut ilmastoinnin niin pienelle kuin mahdollista - enkä ole enää sairastunut kertaakaan. Enkä yleensäkään pahemmin sairastele, joten on suuri todennäköisyys, että ilmastointi on ratkaiseva tekijä. Sama pätee siihen, että oudossa ympäristössä eli hotellissa nukkuu ikkuna auki. Se on vaarallista, koska usein hotellin sänky on lähempänä ikkunaa kuin oma sänky kotona, missä on totuttu nukkumaan ikkuna auki. En minä käytä elämääni googlatakseni tutkimuksia, joissa osoitettaisiin arkipäivän havainnot oikeaksi. Mutta noudatan omassa elämässäni kaikkia hyviä kikkoja, joilla välttää flunssan. Todennäköisempää ei suinkaan ole antamasi virusselityksesi vaan se, että ilma vaihtuu koko ajan nenän ja suun ympärillä niin, että elimistö ei ehdi lämmittää sisään vedettävää ilmaa esimerkiksi suun kautta hengitettäessä. Tai sitten ilmastointi kuivattaa nenän limakalvot niin, että virukset pääsevät helpommin sisään.
Ahaa, eli minun pitäisi hyväksyä sinun arkipäivän havaintosi yleistettäviksi päätelmiksi, mutta minun pitäisi jatkuvasti linkittää sinulle tutkimuksia, koska omat havaintoni ja jo linkittämäni tutkimukset/artikkelit eivät riitä sinulle? Reilu peliLainausEhdotan, että vietät vähemmän aikaa lääkärikirjan kanssa tai googlettamalla eri sairauksien oireita ja sovittamalla niitä itseesi. Tavallinen opiskelija ei koe "kroonistunutta stressiä".
Totta kai jotkut ihmiset potevat kroonista stressiä. tuskinpa sille muuten määritelmää olisi tehty. Itse kärsin ja olen tavallinen opiskelija Lisäksi minusta taas on hienoa, että esim. paniikkihäiriölle ja krooniselle stressille on omat terminsä ja käsitteensä jo luotu. Ihmisen on paljon helpompi tottua tilanteeseensa, hakea apua ja kohentaa oloaan, kun hän tietää mikä hänellä on, mistä se johtuu ja miten tilannetta voidaan helpottaa. En voi kuvitellakaan, kuinka raskasta on ollut aikoinaan esim. paniikkihäiriöisellä ihmisellä, joka on varmaan passitettu suoraan hullujen huoneelle. Tai kroonisesta stressistä kärsivä ei ole osannut itse välttämättä helpottaa oloaan, kun ei ole tiennyt mitä tehdä.
Totta on se, että nykyään mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet ja nykyajan parikymppiset ovat mm. neuroottisempia kuin koskaan.LainausTässäkin asiassa pysyn kannassani. Tavallinen ihminen ei koe sellaista. Mutta jos joku googlettaa erilaisia oireita, ihminen pystyy toki suggeroimaan itseensä melkein mitä tahansa oireita.
Meikä on ihan testattu tapaus. Tavallinen silti.LainausEdelleenkään en usko asiaan. Totta kai ihminen voi mennä henkisesti huonoon kuntoon, jos ottaa liikaa tehtäviä tehdäkseen ja sitten kokee että "muut" vaativat häntä onnistumaan. Ns. tavallinen ihminen ei tällaisia tee. Sinä olet ehkä tehnyt mutta huomaan että olet sen lisäksi aika ahkerasti googlettanut stressin oireita ja sovittanut niitä itseesi. Minä en ole koskaan moista harrastanut. Elämä on elämää ja oikeat sairaudet ovat sitten erikseen. Peukut laitan kuitenkin pystyyn ahkeroinnillesi!
Miksi tavallinen ihminen ei sellaista tekisi? Huomaamattaankin moni on ajanut itsensä loppuun ja ajaa tulevaisuudessakin. Luoja tietää, jos sinulle joskus tulee tilanne, jossa omat voimavarat ei riitä. Eihän se tarvi kuin muutama suuri mullistus tulla peräjälkeä elämään ja jos samaan aikaan pitää vielä tehdä jotain niin... Ei se paljoa vaadi.LainausHmm... taidat todellakin googlettaa liikaa eri sairauksien oireita. Se ei ole hyväksi.
Olisi mukavaa, jos lakkaisit tekemästä minusta oletuksia. Et tunne minua, et tiedä minusta oikeastaan paljoa mitään. Itse pyrin parhaani mukaan pitämään tämän keskustelun ei-henkilökohtaisena kuitenkin, niin olisi mukavaa, jos sinä tekisit samoin.LainausMutta uskon siitä huolimatta, että elimistö voi syystä tai toisesta ajautua vakavaan ylirasitustilaan, josta toipuminen ottaa aikansa. Sitä kutsuttakoon krooniseksi stressiksi. Ehkä sinä sitten podet sellaista, mutta ns. tavallinen "stressaantunut" opikelija ei koe. Hän vain elää elämäänsä.
Mutta tavallinen stressaantunut (ilman hipsuja) opiskelija voi hyvinkin jossain vaiheessa humpsahtaa kroonisen stressin puolelle. Onneksi vaiva on hoidettavissa ajan kanssa. Ja elää elämäänsä siinä samalla Ei kukaan lakkaa elämästä elämäänsä vaikka olisikin tavalla tai toisella sairas, eikä se sairaus tee kenestäkään mitenkään hirveän epätavallista/epänormaalia tai kyvytöntä elämään.LainausKeskustelu ei vaan onnistu, koska olet rakentanut googlettamalla "kroonisen stressin" maailman ympärillesi niin lujasti, että kyseessä on uskonto, jonka järkyttämisestä loukkaannut.
Krooninen stressi on terminä minulle tuttu ennen googlaamistakin. Lisäksi akateemisena ihmisenä olen tottunut siihen, että pystyn perustelemaan väitteeni myös tieteen kautta, enkä laukomaan pelkkiä mututuntumakommentteja. Krooninen stressi on psyykkinen vaiva, se on fakta. Ja se myös alentaa vastustuskykyä. En ole väittänyt, että stressin vuoksi opiskelijat sairastuvat usein. Päinvastoin: mainitsin alussa, että syynä lienee se, että vietetään tuntitolkulla aikaa luentosaleissa/luokkahuoneissa rakennuksessa, jossa on tuhansia muita ihmisiä kerralla = hyvin suuri "vaara" saada tartunta.