The Hunger Games 2012
***-/*****
Toiminta/Draama/Scifi
O: Gary Ross
Pääosissa Jennifer Lawrence, Stanley Tucci, Josh Hutcherson, Liam Hemsworth, Elisabeth Banks, Woody Harrelson, Wes Bentley, Donald Sutherland
Amerikkalaista reality/sosiaaliporno/väkivaltaviihdefiksaatiota protestoiva Hunger Games on saavuttanut kevään aikana melko kovan hypen. Nuorison ja kriitikoiden suosiossa ollut elokuva on äkkiä noussut teattereiden puhutuimmaksi tapaukseksi. Itse kannanotto jää kuitenkin elokuvassa varsin taustalle ja tuloksena on varsin perinteisiä kaavoja seuraava yllätyksetön seikkailuelokuva, jonka hyvät elementit tekevät kuitenkin kokonaisuudesta ihan miellyttävän.
Luokkaerojen sävyttämässä dystopiassa muistutetaan kansalaisia kauan sitten tapahtuneesta kapinasta vuosittaisella Nälkäpelillä, jossa jokaisesta provinssista kaksi teiniä arvotaan kaikki vastaan kaikki-mittelöön hengestään. Tänä vuonna arpa osuu kaikista köyhimmällä alueella asuvan Katniss Everdeenin pikkusiskolle, jolloin Katniss päättää toimia ja lähteä verikekkereihin siskonsa sijaiskärsijänä. Alkaa matka kohti kisapaikkaa, jossa edessä on muutaman päivän treenaus, talkshow-edustamista nälkäiselle yleisölle, sekä tietenkin Hunger Games.
"They just want a good show, that's all they want"
Hunger Games ei pääse yllättämään oikein millään osa-alueella. Plot-armor vaivaa keskeisiä henkilöitä ja juoni etenee varsin suoraviivaisesti. Esikuvilta on lainailtu paljon ja hirveästi omaa uutta ja erikoista ei tuoda. Katsojalle ei voi olla tulematta ajatusta siitä, että Hunger Games on amerikkalainen kevytversio Battle Royalesta. Ikärajan alhaisuus näkyykin elokuvassa huonolla tavalla, kun raa'asta ideasta huolimatta, ruudulla ei missään vaiheessa ole sitä brutaaliuden tuntua tai kuoleman läsnäoloa. Hahmot jäävät varsin mustavalkoiseksi, kun peliin arvotut teinitkin jakautuvat siististi kiltteihin lapsiin ja inhottaviin rikkaiden alueiden teineihin. Ainoastaan peliä pyörittävä Crane sijoittuu moraalikartalla hieman harmaammalle alueelle. Ohjauksessa varsinkin elokuvan alkupuoliskolla häiritsee jatkuva käsivarakameran ja huonon tarkentamisen ylikäyttö, joka käy jo rasittamaan silmiä. Tarinan edetessä pääkaupunkiin, käsivaran käyttö vähenee ja kuvasta tulee huomattavasti miellyttävämpää seurattavaa, vaikka tappelukohtaukset ovatkin sitten taas Bournemaista kameran heiluttelua ja sillisalaattia.
Heikkouksista huolimatta tarina sisältää paljon mielenkiintoisia elementtejä. Elokuvan tulevaisuudennäkymä on varsin lohduton ja maailmasta on saatu monilta osin mukaansatempaava. The Hunger Gamesin parhaana puolena on ehkä visuaalisuus. Ruudulle räiskitään ties minkälaista grafiikkaa ja puvustusta, mutta mikään ei tunnu epäsopivalta. Näyttelijäpuolella ei löyty suurempia valittamisia, varsinkin Woody Harrelson vetää ihan mainion roolin ruutuajan vähyydestä huolimatta. Myös pääosan Jennifer Lawrence söpöstelee ruudulla tarpeeksi uskottavasti naispuolisena teinirambona. Jatko-osia tuskin tarvitsee mennä teatteriin kattomaan, enemmän heräsi kiinnostus kirjojen lukemiseen. Tarinan erinomaisesta premissistä olisi voinut saada irti enemmänkin, nyt tuntui siltä että hyvistä puolista huolimatta, päällimmäisenä mieleen jäi hukattu potentiaali.
