Omia suosikkeja oli Ida, Sabrin, Anastasia ja Vertti.
Anastasia sykähdytti eniten, oli niin simppeli ja puhdas veto, ei mitään ylimääräistä. Miellyttävää kuunneltavaa.
Idan versio muistutti mielestäni tosi paljon alkuperäistä, oli vaan sitä vaisumpi. Hyvä se kuitenkin oli.
Olli Koskelan esitys oli muuten ok, mutta versio oli liian pliisu, siihen olisi vaadittu paljon enemmän voimaa.
Sabrin oli valinnu Tove Lon laulun, oli ihanan virkistävää vaihtelua. Miellyttävää kuunneltavaa tämäkin.