Silloin tunsin...

[Anteater]

Bongasin tällaisen topicin vanhalta forkalta kolmannen Idols-kauden yhteydestä. Milloin olette tunteneet tätä Idols-kautta katsoessaenne

- iloa
- surua
- suuttumusta
- toivottomuutta
- jännitystä
- helpotusta
- turhautuneisuutta
- myötähäpeää
- vahingoniloa
- myötätuntoa


Mun täytyy oikein miettiä suurinta osaa

Vahingoniloa
Kun Anna Sukhina ei päässyt koelauluista jatkoon.

Myötähäpeää
Kun Saija Saarinen uhosi vielä näyttävänsä tuomareille.

Turhautuneisuutta
Joka kerta kun Torsten on päässyt heikon esityksen jälkeen jatkoon.

Jännitystä
Kun teatteriviikonloppu alkoi.

[ddrukki]

Iloa
Kun Niina pääsi yleisöäänillä TOP15-vaiheesta jatkoon.

Surua
Kun Niina ja Tiina putosivat tuplapudotuksessa.

Suuttumusta
Kun tuomarit käyttivät villin kortin Heikkiin.

Toivottomuutta
Kun katselin koelaulujaksoja, enkä oikein löytänyt potentiaalia kenestäkään.

Jännitystä
Kun suorien lähetysten yleisöäänestyksen tuloksia on alettu julkistaa. (Jännitys ei kuitenkaan kovin usein ole kauhean korkealla ollut; VoF:n tulokset jännittivät enemmän.)

Helpotusta
Kun Heikki putosi viime viikolla.

Turhautuneisuutta
Kun yhtäkkiä finalisteista valtaosa olikin miehiä (Torsten, Arttu, Heikki vs. Susanna, Diandra), vaikka naisten taso oli kisassa huomattavasti kovempi.

Myötähäpeää
Kun Torsten esitti Adam Lambertin kappaleen./Kun Laura Voutilainen esiintyi viime viikolla.

Vahingoniloa
Kun vieraileva tuomari Alexander lateli totuuksia tiskiin, erityisesti Heikille.

Myötätuntoa
Kun tuomarit ovat joutuneet pokalla kehumaan hyvää tasoa, vaikka kaikki tietävän totuuden.

Jostain syystä Heikki sai minulta paljon huomiota, tosin ei kovin positiivista.

[madhat]

Turhautuneisuutta: Joka kerta kun Arttu pääsi läpi
Vahingoniloa: Kun Arttu tippui
Myötätuntoa: Kun Torsten tippui

[Anteater]

Surua
No milloinkohan? Ei tarvitse edes mainita